Alla on koottuna tietoa tekijänoikeuksista.
Lue myös myös:
– kysymyksiä tekijänoikeuslain tiimoilta artikkeli
– tekijänoikeusjärjestöt Suomessa
– infoa Kopioston valokopiointimallista
Testaa tietosi
– Älypään tekijänoikeusvisassa!
– – – –
Tekijänoikeuslain käsitteistä
Kopiosto ry /Mikko Raito:
Kappaleen valmistaminen
Kappaleen valmistaminen muodostaa oikeudenhaltijan yksinoikeuden perustan. Kappaleen valmistaminen muuhun kuin yksityiseen käyttöön on aina ehdottomasti kiellettyä ilman oikeudenhaltijan lupaa.
Kappale voidaan valmistaa niin ”Analogisesti” kuin ”Digitaalisesti”. Analogista kappaleen valmistamista on mm. laulujen sanojen kirjoittaminen kalvolle. Digitaalista kappaleen valmistamista on taas esimerkiksi laulujen sanojen kopioiminen internetsivulta Word-tiedostoon tai laulun sanojen skannaaminen laulukirjasta tietokoneen luettavassa muodossa olevaan tiedostoon.
Esittäminen
Toinen oikeudenhaltijan yksinoikeuksien piiriin kuuluva oikeus on teoksen saattaminen yleisön saataviin. Yksi yleisön saataviin saattamisen muoto on esittäminen. Tekijänoikeuslain muutoksen yhteydessä esittämisen ja näyttämisen välistä suhdetta tarkennettiin niin, että kaikenlainen teosten näyttäminen, joka tapahtuu teknisen apuvälineen avulla, on esittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mm. kalvon heijastamista piirtoheittimellä tai videotykin käyttöä esitystarkoituksessa tarkastellaan tekijänoikeuslain kannalta esittämisenä.
Näyttäminen
Tekijänoikeuslain muutoksen jälkeen näyttämisellä tarkoitetaan konkreettisesti teoksen näyttämistä läsnä olevalle yleisölle ilman mitään teknisiä apuvälineitä.
Vaikka yleisön saataville saattaminen on lähtökohtaisesti oikeudenhaltijan yksinoikeuksien piiriin kuuluva oikeus, on sitä kuitenkin rajoitettu tekijänoikeuslain 21 §:ssä.
Tekijänoikeuslain 21 §
”Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä.”
– – – – –
Taustaa tekijänoikeuksille
Tekijänoikeus on ehkä vieläkin monelle ”kummajainen”, josta tulevat lähinnä mieleen Teosto ja muut tekijänoikeusjärjestöt. Ajatellaan jopa, että nämä järjestöt rahastavat kansalaisilta omien puitteidensa ylläpitämiseksi. Tekijänoikeus kuitenkin perustuu lakiin. Nykyinen tekijänoikeuslaki säädettiin 8.7.1961 ja siihen on sen jälkeen tehty lukuisia uudistuksia.
Nykyisen tekijänoikeuden juuret liittyvät kirjapainotaidon keksimiseen, joka mullisti täysin kirjojen kopioimisen. Kirjan painajan riskinä oli, että joku muu ryhtyi samaan hankkeeseen. Tarvittiin suojajärjestelmä tämän riskin poistamiseksi. Suomessa tekijänoikeudesta säädettiin ensimmäisen kerran vuoden 1829 painoasetuksessa.
Opetusministeriön tekijänoikeussivustolla laajemmin ja ajankohtaisemmin tekijänoikeuksista. Lue ministeriön sivulta lisää.
Faktaa: Tekijänoikeuden historia osoittaa tekijänoikeuslainsäädännön yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistakirjallisuuden ja taiteen edistämisen.
Tekijänoikeus on hyvin kansainvälistä oikeutta, jossa tehdään maailmanlaajuisia valtioiden välisiä multilateraalisia sopimuksia.
– – – –
Tekijänoikeuden sisältö
A) Taloudelliset oikeudet
Tekijänoikeuslain 2 § :n mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus – tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
A I Kappaleiden valmistaminen teoksesta merkitsee fyysisen muodon antamista teokselle eli teoksen aineellistamista. Tähän kuuluvat kaikki tekniikat: kirjoittaminen, tallentaminen tietokoneen muistiin, kopioiminen levykkeelle, tulostaminen, valokopiointi, kirjapaino jne.
A II Teoksen saattaminen yleisön saataviin käsittää TekijäL 2 § 3 momentin mukaan kolme erilaista toimintoa: 1. teoksen julkinen esittäminen, 2.kappaleiden levittäminen yleisön keskuuteen ja 3. teoksen julkinen näyttämisen.
A II 1. Vain julkinen esittäminen kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin. Teoksen esittämiseen lähimmässä perhe – tai ystäväpiirissä ei tarvita tekijänoikeuden haltijan lupaa.
A.II 2. Teoskappaleiden levittäminen yleisön keskuuteen voi tapahtua monella tavalla. TekijL 2 § : n 3 momentissa mainitaan nimenomaisesti teoskappaleen tarjoaminen myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Oikeuskirjallisuudesssa on katsottu, että levittäminen yleisölle on tapahtunut, kun teoskappale on saatettu tekijän ja hänen yksityisen piirinsä ulkopuolelle.
A. II 3. julkinen näyttäminen tulee kyseeseen lähinnä kuvataiteen alaan kuuluvien teosten kohdalla. Esimerkiksi öljymaalaus voidaan näyttää taidenäyttelyssä, diakuvana tai televisiossa. Periaatteessa näyttää voidaan myös kirjallisen teoksen ja sävelteoksen kappaleita , esimerkiksi käsikirjoituksia ja nuotteja.
B. Moraaliset oikeudet.
Tekijänoikeudessa tärkeimmät tekijän moraaliset oikeudet ovat 1. isyysoikeus ja ns. II. respektioikus.
B I. Kun teoksesta valmistetaan kappale ta teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin , on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Tekijällä on siten aina oikeus tulla mainituksi teoskappaleissa ja saatettaessa teos yleisön saataviin.
B II ”Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.” säädetään Tekijäl. 3 § :n 2 momentissa.
Tekijänoikeuden rajoitukset
Opetukseen, tutkimukseen ja sivistystoimeen liittyvien syiden, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten intressien sekä mm. uskonnollisten ja käytännöllisten seikkojen takia on tekijän yksinomaista määräysvaltaa teokseensa rajoitettu monin eri tavoin. Tekijän yksinoikeuden sisältö selviääkin vasta ” vähentämällä ” siitä sen rajoitukset.
Kun tekijällä on yksinoikeus valmistaa teoksesta kappaleita, on otettava esimerkiksi huomioon TekijäL 12 § :ssä jokaiselle fyysiselle henkilölle annettu oikeus valmistaa teoksesta muutama kappale yksityiseen käyttöönsä.
Yksinoikeuden rajoitukset on toteutettu kolmella eri tavalla.
a) Vapaa Hyväksikäyttöoikeus
TekijäL 12 § :n mukaan julkaistusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Oikeus valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä varten on vain fyysisillä henkilöillä. Seurakunta eli käytännössä yhdistys ei voi valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä varten, koska se ei ole fyysinen henkilö.
b) Siteerausoikeus.
Julkisesta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. TekijäL 22 §. Teosta siteerattaessa on lähde mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. ( Tekijän isyysoikeus ).
c ) Vapaa esittämisoikeus
TekijäL 21 §:n mukaan julkaistu teos saadaan vapaasti esittää seuraavissa tilaisuuksissa.
-
1 ) Jumalanpalvelus ja opetus
-
2 ) Mikä tahansa tilaisuus, joka täyttää seuraavat kolme edellytystä:
a) teosten esittäminen ei ole tilaisuuden pääasia;
b) pääsy tilaisuuteen on maksuton
c) tilaisuutta ei muutoinkaan järjestetä ansiotarkoituksessa.
Jumalanpalveluksen osalta lain valmistelussa todettiin, että siinä siinä ” tuskin esitetään muita teoksia kuin eräänlaisia sävellysteoksia ”
2- kohdan tilanteita voivat olla esim. kirkolliset seremoniat, mutta eivät kuitenkaan esim. puistokonsertit joissa teosten esittäminen on nimenomaan pääasia.
Mikäli tilaisuus on konsertti eli teosten esittäminen on siinä pääasia , on syytä ottaa yhteys Teostoon. Maksut eivät ole kovinkaan suuria, eikä liene erityisen kristillistä käyttää lyhyttä rukousta tai puhetta tekosyynä tilaisuuden luokittelemiseksi Jumalanpalvelukseksi.
d ) Ohjelmavapaus.
Ohjelmavapaudella tarkoitetaan TekijäL 24 § :ssä säädettyä oikeutta ottaa teksti kuulijoiden käytettäväksi konserttiohjelmaan tai muuhun sellaiseen, silloin kun sävelteos esitetään tekstin kanssa. esim. kirkollisen seremonian ohjelma, johon veisattavien virsien tekstit on painettu.
Esitimme kysymyksiä Kopiosto ry:lle ja tässä on heidän vastauksensa (klikkaa lue lisää)
Vastaukset: Kopiosto ry. Mikko Raito
1. Saako seurakunnassa Kopioston kopiointiluvan nojalla kirjoittaa laulun sanat yleisölle esitettäväksi tietokoneella tai käsin esim. piirtoheitinkalvolle?
VS:
Kopiointi. Kopioston kopiointiluvassa kopioimisella tarkoitetaan valokopioimalla tai vastaavin menetelmin tapahtuvaa teoksen kappaleen valmistamista. Vastaavalla menetelmällä tarkoitetaan laillisesti esimerkiksi internetissä olevien teosten tulostamista sellaisenaan.
Kopioston luvan piiriin ei kuulu digitaalisten kappaleiden valmistaminen. Digitaalisten kappaleiden valmistamisella tarkoitetaan mitä tahansa mm. tietokoneen luettavassa muodossa olevaa kappaletta. Näin ollen laulun sanoja ei saa esimerkiksi kirjoittaa tietokoneella yleisölle esitettäväksi.
Piirtoheitinkalvoille tapahtuva kopiointi on sallittua Kopioston kopiointiluvan nojalla, mikäli se tapahtuu valokopioimalla tai vastaavin menetelmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laulun sanat saadaan Kopioston kopiointiluvan nojalla ainoastaan valokopioida tai tulostaa kalvolle (sellaisenaan suoraan esimerkiksi internetsivulta).
Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että Kopiosto-sopimus ei kata kappaleen valmistamista käsin piirtoheitinkalvolle. Näin ollen Kopioston kopiointiluvan nojalla ei ole sallittua kirjoittaa laulun sanoja piirtoheitinkalvolle.
Laulun sanojen esittäminen yleisölle. Mikäli käytettävän kappaleen valmistaminen on Kopioston kopiointiluvan nojalla sallittua, saa tällaisen kappaleen myös jakaa tai esittää jumalanpalveluksessa yleisölle.
2. Seurakunta on hankkinut videotykin. Saako sillä esittää yleisölle laulujen sanoja?
VS:
Laulun sanojen saattaminen videotykillä esitettävään muotoon edellyttää yleensä aina digitaalisen kappaleen valmistamista. Koska Kopioston kopiointilupa tai tekijänoikeuslaki ei salli digitaalisten kappaleiden valmistamista, tulee kappaleen valmistamislupa hankkia aina erikseen oikeudenomistajilta.
Mikäli laulun sanat ovat laillisesti julkaistu internetissä, saa ne esittää jumalanpalveluksessa sellaisenaan (suoraan nettisivulta esitettynä) videotykillä tekijänoikeuslain 21 §:n rajoitussäännöksen nojalla.
Kuitenkin, mikäli laulun sanat esimerkiksi kopioidaan verkkosivulta johonkin toiseen tiedostoon, tapahtuu kappaleen valmistaminen. Tällaista kappaletta ei saa tekijänoikeuslain tai Kopioston kopiointiluvan nojalla valmistaa, eikä näin ollen myöskään esittää videotykillä yleisölle.
3. Onko videotykillä esittäminen laitonta, vaikka kuulijoille olisi tarjolla laulukirjoja eteisessä saatavilla?
VS:
Koska videotykillä esittäminen edellyttää yleensä aina digitaalisen kappaleen valmistamista, on tällaisen kappaleen valmistamiseen hankittava lupa oikeudenomistajilta. Sillä, onko kuulijoille tarjolla laulukirjoja eteisessä, ei ole asian kannalta merkitystä.
4. Monet seurakunnat ovat saaneet käyttöönsä Hengellisen laulukirjan datapaketin. Miksi näitä lauluja ei saa esittää videotykillä yleisölle?
VS:
Mikäli seurakunnan käytössä oleva Hengellisen laulukirjan datapaketti on itse koottu ilman oikeudenhaltijoiden lupaa, ei tällaiseen datapakettiin sisältyviä lauluja saa lainkaan esittää yleisölle videotykin välityksellä. Tämän lisäksi tällaisen luvattoman paketin valmistaminen ja välittäminen jo itsessään loukkaa oikeudenhaltijoiden tekijänoikeutta, ja on näin ollen ehdottomasti kiellettyä. (ks. poikkeuksista kysymys 6)
Mikäli seurakunta taas ostaa käyttöönsä oikeudenomistajien tarjoamia laillisia digitaalisia palveluita, ratkeaa näiden palveluiden käytettävyys palvelun tekijänoikeuslain lisäksi palvelun lisenssiehtojen mukaan.
Mikäli tällaisen ostetun palvelun lisenssiehdoissa on esimerkiksi kielletty laulujen esittäminen videotykillä, ei niitä myöskään saa videotykillä esittää. Jos näin kuitenkin tehdään, voidaan loukkausta arvioida niin sopimusrikkomuksena kuin mahdollisesti myös tekijänoikeuden loukkauksena.
5. Olemme löytäneet äänitteiltä ja netin kautta monta hyvää ylistyslaulua. Olemme oppineet ne kuuntelemalla ja suomentaneet ne. Nyt sanat on tilaisuuksissa yleisön laulettavissa videotykin välityksellä. Laulujen tekijöistä emme ole pitäneet kirjaa. Voimmeko toimia näin? Miten tulisi toimia?
VS:
Alkuperäinen tekijänoikeus ulottuu myös teosten käännöksiin ja muunnelmiin. Näin ollen käännöksen tai muunnelman valmistamiseen tulee aina olla lupa alkuperäisen oikeuden haltijalta.
Jos alkuperäisen oikeudenhaltijan lupaa ei ole, ei tällaisia lauluja saa valmistaa, käyttää tai esittää missään muodossa.
6. Onko olemassa sellaisia lauluja, joita saa vapaasti käyttää ja näyttää esim. videotykin kautta?
VS:
Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Kun tekijänoikeus on päättynyt, saa teosta käyttää vapaasti. Näin ollen tällaisia teoksista saa vapaasti valmistaa digitaalisen kappaleen ja esittää sen esimerkiksi myös videotykin kautta.
Tekijänoikeuslain 21 §:n rajoitussäännöksen nojalla jumalanpalveluksen yhteydessä voidaan esittää videotykillä myös internetissä laillisesti julkaistuja teoksia. Tämä kuitenkin edellyttää, että teoksesta ei valmisteta erillistä kappaletta, vaan se esitettään sellaisenaan ko. verkkosivulta.
7. Virsikirja on ev. lut. kirkon sivuilla vapaasti katsottavissa. Onko luvallista kokouksissa esittää videotykillä julkisesta netistä lauluja virsikirjasta?
VS:
Ne virret, jotka ovat oikeudenhaltijan luvalla julkaistu verkossa, ovat tekijänoikeuslain 21 §:n nojalla esitettävissä jumalanpalveluksissa. On kuitenkin huomattava, että kaikkia virsiä ei ole julkaistu verkossa. Esimerkiksi virren 501 kohdalla on teksti ” Virren tekstin tekijänoikeuksien haltija Warner/Chappell Music Finland Oy ei ole antanut lupaa tämän virren julkaisemiseen verkossa”. Näin ollen tällaisia virsiä ei myöskään voida esittää videotykillä.
On kuitenkin huomattava, että vaikka virren saa esittää, ei siitä kuitenkaan saa valmistaa digitaalista kappaletta. Näin ollen virsi tulee näyttää sellaisenaan internetsivulta.
8. Laulamme lauluryhmässämme lauluja ulkoa. Onko meillä siitä huolimatta oltava jokaisella laulujen alkuperäiset nuotit hallinnassamme?
VS:
Jos koko lauluryhmä laulaa laulut täysin ulkoa, ei nuotteja tai sanoja tarvita. Kuitenkin ennen kuin lauluja osataan laulaa täysin ulkoa, tarvitaan yleensä useita harjoituksia, joihin nuotit ja sanat tulee olla luvallisesti hankittuja.
Mikäli laulaminen tapahtuu edes osaksi nuoteista tai sanoista, tulee lauluryhmällä olla hallussaan jäsenmäärää vastaava määrä luvallisesti hankittua materiaalia.
9. Mitä tarkoittaa alkuperäinen nuotti?
VS:
Kopioston kopiointiluvassa alkuperäisellä nuotilla tarkoitetaan alkuperäistä julkaistua nuottia, esimerkiksi nuottikirjaa.
Kopiosto on tekijöiden ja kustantajien yhteinen tekijänoikeusjärjestö. Kopiosto edustaa tekijänoikeuden haltijoita Teoston kautta saamiensa valtakirjojen nojalla. Kopiosto jakaa korvaukset valokopioinnista tekijöille jäsenjärjestönsä kautta , kustantajille pääosiin suorina korvauksina. Kopiosto myöntää luvat valokopiointiin sekä radio – ja Tv – ohjelmien tiettyyn julkiseen käyttöön.
Valokopiokoneiden yleistyminen niin kouluissa kuin muuallakin johti siihen, että laitteita hyväksikäyttäen valmistettiin tekijöiltä lupia hankkimatta huomattavia määriä kopioita erilaisista teoksista. Valokopiointia koskevat säännökset on otettu Tekijänoikeuslain 13 §:ään. Sen nojalla valokopiointiluvat myöntää Suomessa Kopiosto ry. Kopiosto on tehnyt koulukopiointisopimuksen ja hallintokopiointisopimuksen Valtion kanssa. Lisäksi Kopiostolla on sopimukset yksityisten koululaitosten, kuntien, kirkon sekä elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.
Gramex on esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys. Taiteilijat ja tuottajat ovat tehneet asiakassopimuksen Gramexin kanssa. Gramex tilittää perimänsä korvaukset niihin oikeutetuille yksittäisille taiteilijoille ja tuottajille. Gramexin välityksellä maksetaan korvaus äänitemusiikin julkisesta esittämisestä. Gramex hoitaa ainoastaan äänitemusiikkiin liittyviä asioita.
Teosto on säveltäjien, sanoittajien , sovittajien ja suomentajien eli tekijöiden järjestö. Tekijät ovat tehneet asiakassopimuksen Teoston kanssa. Teosto tilittää perimänsä korvaukset niihin oikeutetuille yksittäisille tekijöille. Teoston kautta hankitaan luvat tekijöiltä musiikin julkista esittämistä, tallentamista, sovittamista jne. varten.
Seurakunnissakin esitettävä musiikki on jonkun omaisuutta ja sitä koskee tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeuslain noudattaminen vaikuttaa mm. nuottien kopioimiseen, musiikin esittämiseen sekä sanojen heijastamiseen datatykin avulla. Sanktioina lain noudattamatta jättämisestä voi olla sakkoa tai jopa kaksi vuotta vankeutta, puhumattakaan kielteisestä julkisuudesta.
Nuottien kopiointi
Useat seurakunnat ovat tehneet Kopioston kanssa sopimuksen, jonka perusteella tekijänoikeuslain alaista materiaalia voidaan kopioida yleisön saataville tietyin ehdoin. Sopimus ei siis anna lupaa kopioida esiintyjille nuotteja. Jokaisella esiintyjällä – laulajalla ja soittajalla – on näin oltava hallinnassaan esitettävän laulun alkuperäiskappale, jos laulu on julkaistu jossain kirjassa. Jos laulua ei ole julkaistu, kopioon tarvitaan kaikkien tekijöiden lupa (sanoittaja, säveltäjä, sovittaja, suomentaja). Loppuunmyydystä kirjasta kopiointiluvan voi antaa kustantaja. Lupa on hyvä pyytää kirjallisena ja merkitä nuottiin. Tekijöiden lupa tarvitaan myös, jos laulun haluaa suomentaa tai sovittaa uudelleen.
Musiikin esittäminen
Vaikka laulut osattaisiin ulkoa, jokaisen esiintyjän hallinnasta on löydyttävä alkuperäinen nuotti. Esitettäessä voi tarvittaessa laulaa tai soittaa nk. apukopiosta. Jumalanpalveluksessa musiikin esittäminen sinänsä on ainakin toistaiseksi ilmaista. Konsertteja järjestettäessä on tehtävä ilmoitus esitettävistä kappaleista Teostoon ja maksettava teostomaksu (ks. www.teosto.fi).
Laulun sanojen heijastaminen datatykillä
Laulun tekstien muuttaminen elektroniseen muotoon datatykillä heijastamista varten on tekijänoikeuslain mukaan luvanvaraista. Kopiostosopimus antaa luvan vain valokopiointiin ja ainoastaan pieneen osaan teoksesta. Esim. koko Hengellistä laulukirjaa ei saa valokopioida. Laulujen tekijänoikeus vanhenee 70 vuoden kuluttua tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Tätä vanhempia lauluja voi siis heijastaa datatykin avulla, kunhan huolehtii tekijöiden työn kunnioittamisesta näyttämällä myös tekijöiden nimet laulun tekstin ja mahdollisesti myös nuottien ohella.
Tiivistetysti
- Esiintyjille luvalliset nuotit: joko alkuperäiset kustannetut tai julkaisemattomille lauluille tekijöiden suostumus.
- Datatykillä voi heijastaa vain yli 70 vuotta sitten kuolleiden runoilijoiden teoksia tai kysymällä tekijöiltä erikseen lupa.
- Piirtoheittimellä voi heijastaa alkuperäismateriaalista valokopioituja kalvoja.
Mitä siis voi tehdä:
- Osta nuotteja, eivät ole kalliita!
- Tee omaa musiikkia!