Kopiosto Ry:n uskonnollisten yhteisöjen valokopiointimalli
Helluntaiseurakuntien Musiikki ry on talvipäivien 1996 tekemän päätöksen nojalla neuvotellut Kopiosto ry:n kanssa helluntaiseurakunnille räätälöidyn valokopiointisopimuksen. Kopioston hallitus on kokouksessaan 14.11.1996 vahvistanut uskonnollisten yhteisöjen valokopiointilupamallin, joka on alkuvuodesta 1997 postitettu kaikille helluntaiseurakunnille ja eräille niiden piirissä toimiville yhdistyksille. Kukin seurakunta on päättänyt ja päättää itsenäisesti, tekeekö se sopimuksen Kopioston kanssa.
Mikäli seurakunta ei ole tehnyt sopimusta Kopioston kanssa, sovelletaan tekijänoikeuslain säännöksiä sellaisenaan.
– – – –
Soveltamisala ja määritelmät
2 §
-
Lupa ei koske työ- ja harjoituskirjoja , mikä on syytä huomioida kerho- ja pyhäkoulu- yms. toiminnassa.
-
Lupa mahdollistaa kalvojen valmistamisen kopioimalla sen alkuperäisestä teoksesta. Teoksen tekijät oltava näkyvissä.
3 §
Lupa ei kata vastaavia menetelmiä, kuten käsin kirjoittaminen, tekstinkäsittely yms.
Määräykset
Suojatusta teoksesta valmistetuissa kopioissa on oltava tiedot teoksen tekijöistä ja kustantajista. Lisäksi kopiossa on oltava merkintä kopiointiluvasta. Tekijä on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Muista tekijän isyysoikeus.
Kopioston velvollisuuksina on pyrkiä saavuttamaan mahdollisimman laaja oikeuden haltijoiden edustavuus, pyrkiä toimimaan sen hyväksi, etteivät oikeuksien haltijat kieltäisi teostensa kopiointia, ja vastata niiden oikeuden haltijoiden perustelluista korvausvaatimuksista, joita Kopiosto edustaa.
Lupaehdot
4 §
-
Lupaehdoissa on sekä pelkästään sävelteoksia , että muita teoksia koskevia määräyksiä. Sävelteoksiin luetaan itse nuottien lisäksi myös sanoitukset. Muita teoksi ovat kaunokirjallisuus, runot, sanomalehdet jne.
4 § 1 Sävel – ja muut teokset
- Lupakauden aikana teoksesta saa valmistaa yhteismäärältään enintään hankitun luvan mukaisen määrän.
4 § 2
-
Samasta teoksesta ei ilman eri lupaa saa valmistaa yli 500 kopiota.
-
Teos on esimerkiksi yksi laulu, ei kokonainen laulukirja. Lisäksi on huomattava, että teoksessa voi tietenkin olla useampia kuin yksi sivu. Mikäli kopioidaan kaksisivuisesta teoksesta 500 kopiota , syntyy kopiosivuja yhteensä 1000 kappaletta.
Sävelteokset 4 § 3
-
Osallistujien käyttöön jumalanpalveluksissa ja hartaustilaisuuksissa saa kopioida julkaisusta enintään puolet , ei kuitenkaan koskaan yli 10 sivua. Kokonaisten julkaisujen kopiointi on näin ollen aina kiellettyä.
- Osallistujaksi lasketaan vain yleisö, ei esittäjiä , kuten kuorolaisia yms.
- Jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia ovat melkein kaikki seurakunnan yleisölle avoimet tilaisuudet, lukuun ottamatta tietenkään myyjäisiä, konsertteja yms. Jumalanpalveluksena voidaan myös pitää ylistyslaulutilaisuutta , johon yleisö osallistuu.
- Julkaisukohtainen kopioinnin yläraja on puolet , mutta kuitenkin samalla enintään 10 sivua.
- Kerhotoiminnassa tai muussa sellaisessa pienehkön suljetun piirin toiminnassa saa nuotteja kopioida vastaavin ehdoin.
Kuoron kopiointioikeudet
Kuoron kopiointioikeudet 4 § 5
-
Kuoron kopiointioikeudet edellyttävät alkuperäisaineiston hankkimista.
- Kuoro on seurakunnan musiikkitoiminnassa esiintyjiin lukeutuva ryhmä. Kuoroa eivät siis koske samat ehdot kuin osallistujia eli yleisöä.
- Kuoron täytyy aina käyttää alkuperäisaineistoa.
-
Kopioston ja Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n välisissä neuvotteluissa yritettiin neuvotella myös kuoroille kopiointioikeutta, mutta Kopioston jäsenjärjestöt eivät hyväksyneet tätä. Kopionti esityskäyttöön on em. järjestöjen mukaan epätarkoituksenmukaista kustannustoiminnan kannalta.
Kuoron kopiointioikeudet 4 § 6
-
Kuorolla on oikeus ottaa yhdet apukopiot kutakin kuoron tai sen jäsenen hallinnassa olevaa alkuperäisnuottia kohti.
4 § 7
-
Musiikin teorian ja historian opetusta varten nuotteja saa kopioida enintään 10 sivua, ei kuitenkaan yli puolta sävelteoksesta. ( yhtä lauluakaan ei saa kokonaan kopioida )
- Kuoron täytyy aina käyttää alkuperäisaineistoa.
-
Kopioston ja Helluntaiseurakuntien Musiikki ry:n välisissä neuvotteluissa yritettiin neuvotella myös kuoroille kopiointioikeutta, mutta Kopioston jäsenjärjestöt eivät hyväksyneet tätä. Kopiointi esityskäyttöön on em. järjestöjen mukaan epätarkoituksenmukaista kustannustoiminnan kannalta.
Kuoron kopiointioikeudet 5 § 1
-
Kuorolla on oikeus kopioida esitystilannetta varten esitettävät teokset kuorolaisten käyttöön , mikäli esitettävät teokset on julkaistu ja saatavilla yksinomaan laajemmassa julkaisussa ja mikäli kuorolla on hallussaan kuoron jäsenten lukumäärää vastaava määrä luvallisesti hankittua materiaalia.
-
Kuorolla on siis oikeus kopioida apukopiot tai oikeammin kaksoiskappaleet hallussaan olevasta , kuoron jäsenten lukumäärää vastaavasta alkuperäismateriaalista. Tällä tavoin voidaan kopioida vaikka koko kuorokansio.
Matka musiikkielämyksestä hengelliseen lauluun voi tänään olla pitkäkin. Matka voi jäädä myös kesken, jolloin laulussa oleva hengellinen viesti jää tavoittamatta.
Kun tilaisuudessa valitaan jokin laulu laulettavaksi, nähdään se ensin rivinä nuotteja viivastoon ripustettuna. Niiden alla on sanoja, runoa muutaman säkeen verran. Tuttu laulu, todetaan, helppo ja selkeä – lauletaan tämä! Laulu lähtee soimaan, mutta sanat kulkevat sävelen mukana pelkkänä tavujonona. Lauluun kätketty ajatus ei lähdekään avautumaan. Miksi?
Musiikki ja sanat eriparia
Laulua ympäröivä musiikki tai esitystapa voi herättää toisenlaisia mielikuvia kuin siinä oleva teksti. Tekstin elintila supistuu. Toisinaan voidaan kuulla päällimmäisenä erilaisia musiikillisia korostuksia, jotka valtaavat kuulokuvan. Rutiinikin voi sammuttaa viestin. Matka hengellisen laulun ytimeen ei olekaan itsestäänselvyys.
Laulu saa usein musiikillisen olomuotonsa virren, valssin, kantrin, popin, bluesin, rockin ym. viitoittamana. Monelle on syntynyt mielityylilaji, joka saa sydämen sykkimään muita suloisemmin. Joskus arvotamme näitä – mielestämme hengellisen vaikuttavuutensa mukaan – eri tasoille. Kokemuksemme voi olla niin syvä ja todellinen.
Musiikki avaa maailmansa ja jättää jäljen
Millaisen maailman musiikki avaa? Entä millaiselle maailmalle ihminen avaa mielensä? Puhutaan paljon musiikin suggeroivastakin vaikutuksesta. Musiikin maailma lienee siinä olevan sanomansa näköinen maailma. Mitä siis jää jäljelle kun musiikki taukoaa?
Musiikki on kuitenkin musiikkia. Se on Jumalan luoma ihmeellinen väline ihmisen iloksi, lohdutukseksi, jopa terveydeksi. Sillä on välitön ulottuvuus ihmisen herkimpiin keskuksiin. Se painuu syvälle sinne, missä ihmisen oma historia elää ja uinuu.
Musiikki jättää ihmiseen jäljen. Jäljen, johon senhetkinen kokemus ja elämäntilanne hitsautuvat.
Hengellisen laulun elämä
kulkee ketjussa: laulun tekijä, laulun laulaja, laulun kuulija. Jokainen lenkki on tärkeä. Laulun tekeminen on jo sinänsä eheyttävä kokemus tekijälleen. Usein siinä ilmaistaan itselle tärkeää tai ennen kokematonta löytöä Jumalan maailmoista. Laulun laulaja voi osaltaan samaistua tähän ja elää se omakohtaisesti laulaessaan. Kuulijalle tarjoutuu sama mahdollisuus – Jumalan kosketuksen osallisuus. Tämän prosessin tekee eläväksi suvereenilla tavallaan Pyhä Henki. Koko ketju on riippuvainen Hänestä ja se pitää nöyränä.
Pyhä Henki – Kristuksen kirkastaja
Pyhä Henki päivittää hengellisessä laulussa olevan sanoman ihmisen sydämelle. Mitä sanottavaa laululla sitten on, minkä Hän kirkastaisi? Hengellisen laulun sanoituksissa on kautta aikojen etsitty suuntaa ja fokusta. Henkiin ovat jääneet paljolti juuri iankaikkisen näkökulman ajattomasti löytäneet laulut. 1500-luvulla Martti Luther peräsi laulun sanojen raamatullisuutta. David Pets puhui puolestaan Tampereen Talvipäivillä ansiokkaasti hengellisen musiikin olevaisuudesta. Pets vastuutti seurakunnan johtoa puntaroimaan laulujen sanoituksia. Hengellisen laulun runsaudessa löytyy myös tänään paljon sanoman hampaattomuutta ja konsensusta. Petsin ajatus lienee aiheellinen.
Sanomasta lähtee laulu
”Enkelit ensin paimenille lauloi.” Kristus oli syntynyt maailmaan! ”Sielusta sieluhun kaiku soi…”
Näin lähti Jumalan valmistama pelastussanoma vyörymään musiikin myötä tuleville sukupolville maailman ääriin. Sen kaikua on riittänyt jo pari tuhatta vuotta. Hengellisen laulun matka jatkuu.
”…Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi!”
Pirkko Hyttinenmus.opett., dipl.pianisti
Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puh.joht.
Artikkeli julkaistu Ristin Voitto -lehdessä 49/2009
Artikkeli julkaistu Riston Voitto lehdessä 26.8.2009
Jumala loi ihmisen käyttöön ainutlaatuisen kuulojärjestelmän.
Kuulo on äärettömän hienovarainen ja kehittymiskykyinen aisti. Sen avulla ihminen muodostaa mielessään kuulokuvia ympäristön äänimaailmoista. Kuulokuvien vaikutus ihmisen sisimpään on vahva. Siksi Raamattu puhuu paljon kuulemisesta.
Kuulon suojelu
Kesäauringon häikäisyn suojaamme trendikkäästi käyttämällä aurinkolaseja. Kuulon suojelemisen trendikkyyskin on tulossa, ja hyvä niin, sillä korvamme ovat yhä lisääntyvän äänimassan rasittamia. Enää ei ole häpeä eikä mielenosoitus kaivaa tarvittaessa esiin korvatulppia kuulonsa suojaksi. Monilla kesäfestareilla näitä tarjotaan jo ovilla. Erityisen tärkeää on lapsen vasta kehittyvän kuulon suojaus. Lapsen vieminen meluisiin tilanteisiin ilman korvien suojausta on terveysriski.
Aina vain kovempaa
Informaatiotulva ympäristössämme kasvaa. Saadakseen asiansa kuuluville ja ihmisten huomion herätetyksi täytyy lisätä äänen voimaa yli muiden. Syntyy kasvavan melun kierre.
Ihmiskorvan päivittäinen meluannos nousee helposti yli sietokyvyn. Se häiritsee keskinäistä kanssakäymistä, ärsyttää ja vaikeuttaa keskittymistä. Perussääntönä pidetään, että kun metrin etäisyydellä ei saa selvää toisen puheesta, kuulo olisi suojattava. Pumpuli ja paperi eivät siihen riitä. Tarvitaan asianmukaisia kuulosuojaimia.
Kuulon menettäminen
Näyttää olevan niin että Jumala loi ihmiselle kertakäyttökuulon. Toistuvat altistumiset voimakkaille äänille tuhoavat korvan aistinkarvasoluja. Nämä eivät uusiudu ja seurauksena on kuulovaurio. Sen myötä kuulokuvien syntyminen heikkenee ja niiden sävyt muuttuvat ”mustavalkoisiksi”. Kuulovaurio tai tinnitus voi tulla jo yhdestä voimakkaasta äänestä tai sitten pikkuhiljaa, salakavalasti. Puhutaan myös kuulokynnysmuutoksesta voimakkaan äänialtistuksen seurauksena. Se voi olla tilapäinen, mutta saattaa muuttua pysyväksikin kuulo-ongelmaksi.
Kuulon heikkeneminen ei enää olekaan yksin ikäkysymys. V. 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan joka viides varusmiespalveluun astuvista nuorista kärsi huonontuneesta kuulosta. Viitteitä tästä kehityksestä saatiin jo LL Ilkka Virkkusen väitöskirjassa v.2001. Tinnituksen vuoksi hoitoon hakeutuvien ikä on valtaosaltaan 20v-30v. Lisääntyneen meluperäisten vapaa-ajan harrastusten seuraukset näkyvät tilastoissa. Tähän kasvavaan terveysriskiin suhtaudutaan kuitenkin hämmästyttävän välinpitämättömästi.
Netissä tosin löytyy vakavaakin keskustelua aiheesta. Rumpu.net sivustolla nimim. Joronjalka toteaa: ”No, mutta, kuitenkin tosiaan kuuloa kannattaa aina varjella. Itse ehkä mokasin kun aloittelin soittamaan ilman tulppia. Mutta sen jälkeen kun korvia alkoi särkemään, tajusin, että hanki nyt hyvä mies tulpat korviin.” Siellä pohditaan myös tulppien vaikutusta rumpusoundeihin. Todetaan että nämä muuttuvat osin paremmiksi tulppien läpi kuultuna, mutta sitten ”muilla ei ole kovin mukavaa kun pellit kuuluvat älyttömän kovaa ja settidynamiikasta ei ole tietoakaan”.
Kuuleva seurakunta
Onko kuulovaurion riski olemassa , kun kyse on evankeliumin julistuksesta, voidaan kysyä. Kasvavaan melumassaan tottuneet ihmiset olisi saatava pysähtymään iankaikkisten asioiden äärelle. On löydettävä yhä vahvempia ilmaisutapoja, mutta tapahtuuko se – muun maailman tavoin – äänen voimaa lisäämällä. Kuulon kestokyvyn rajallisuus kun on tosiasia seurakunnassakin. Usko tulee kuulemisesta, joten kuulon säilyttäminen on tärkeää.
Tulevaisuuden seurakunnan yksi haaste voi olla tässä.
Jeesuksen maanpäällisessä toiminnassa sokeat saivat näkönsä ja kuurot kuulonsa. Soisi evankeliumin yhä toimivan seurakunnissamme näin päin.
Pirkko Hyttinen
Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puheenjohtaja
Julkaistu Ristin Voitto lehdessä keväällä 2009
YHTEISLAULU – SEURAKUNTAMUSIIKIN KIVIJALKA.
Musiikki lienee yksi suurimmista Jumalan luomista lahjoista ihmiselle. Ei tunneta yhtään kansaa tai heimoa, jonka keskuudessa musiikki ei olisi läsnä tavalla tai toisella. Väitetään että se on ihmisyyden syvin ilmaisumuoto.
MUSIIKKI TUTKIMUSKOHTEENA
Poikkeuksellisen vaikuttavuutensa vuoksi musiikin salaisuuksista ovat kiinnostuneet myös monet tiedeihmiset. Yksi heistä on aivotutkija, dosentti Minna Huotilainen. Hänen mukaansa musiikilla on suora reitti aivojen tunnekeskuksiin. Se ohittaa järkeilyn ja aktivoi suoraan aivojen syviä osia. Syvien aivo-osien aktivoiminen ilman musiikkia vaatii äärimmäisiä ärsykkeitä.
Aivotutkimuksen biologista tutkimustulosta on myös se, että musiikki ylläpitää aivojen hyvinvointia. Se rakentaa mm. aivokuorta paksummaksi ja suurentaa motoriikan kannalta tärkeitä pikkuaivoja. Tutkimustulokset raottavat omalla tavallaan Jumalan luomistyön ääretöntä viisautta ja kokonaisvaltaisuutta.
HENGELLINEN MUSIIKKI
Kirjassaan HENGELLISEN LAULUN ELINKYSYMYKSIÄ (v. 1925!) Aarni Voipio toteaa:” Hengellisen laulun sisältönä on jotain erikoista! Kaikki laulut ovat sellaisten ajatusten, tunteiden ja toiveiden esille tuomista, jotka syvästi koskettavat ihmisen sisimpään olemukseen. Ja syvästi koskettavat ihmistä jos mitkään ne kokemukset, jotka avaavat hänelle näkemyksiä yli-inhimilliseen ijäisyysmaailmaan.” Hengellisen musiikin iankaikkisuusulottuvuus tähtää ajan rajan tuolle puolellekin, missä se puhkeaa täyteen loistoonsa. Se on pala taivasta keskellämme.
David Pets piti Tampereen talvipäivillä ansiokkaan puheenvuoron hengellisen laulun vaikutuksista. Hän käsitteli sanoituksien raamatullisuutta, ymmärrettävyyttä ja siihen liittyviä vastuukysymyksiä.
YHDESSÄ LAULAMISEN SALAISUUS
Helluntaiherätys tunnetaan rikkaasta musiikkielämästään. Löytyy valovoimaisia solisteja, taidokkaita lauluyhtyeitä, mahtavia kuoroja ja soittajia. Nyt on näiden rinnalle nousemassa vahva yhteislaulu! Se on enemmän kuin vain alkulaulu, ylistyslaulu tai uhrilaulu. Se on ryhdikästä ja musiikkityyleiltäänkin rikkaasti monimuotoista. Siinä koko seurakunta intoutuu ja antautuu yhteiseen harmoniaan, kokemaan keskinäistä yhteyttä ja jakamaan yhteisen uskon iankaikkisia totuuksia. Yhdessä laulamalla voi syyllinen ja rikkinäinen omistaa itselleen anteeksiannon ja vapauden. Syntyy evankeliumin ilmapiiri.
YHTEISIÄ LAULUJA TARVITAAN
Jumala on siunannut Suomeakin viime vuosina runsaalla hengellisten lauluntekijöiden määrällä. Uusien laulujen tulvasta olisi nyt hyvä löytää myös niitä, jotka kasvavat yhteislauluiksi. Tässä individualismin ja kertakäyttökulttuurin ajassa se on haaste.
SANOMA KOSKETTAA LAULAJAN SISINTÄ
Aarni Voipio: ”Siellä, missä sävelten kantama sanoma kaikkeuden Luojasta ja armon tuojasta johtaa persoonalliseen omistamiseen … siellä on sielujen laululla sen vastakaiku, jota se etsii ja tarvitsee elääkseen ja jatkuakseen. Muu kaikki on kaunista vaahtoa, kaunista ja haihtuvaa, kuinka pöyhkeästi sitte pärskähtäneekin.”
Koska laulun sanoma koskettaa ennen muuta laulajan omaa sisintä, laulamisen merkitys on nähtävä laajempana kuin vain harvojen osana ja oikeutena. Siitä on tullut jokamiehenoikeus. Jokaisella on oikeus laulaa uskostaan omalla äänellään, mutta sydämensä kyllyydestä. Luoja loi miehille matalan ja naisille kirkkaan, korkeamman äänialan. Siitä syntyy yhteislaulun yksinkertainen moniäänisyys.
Yhteislaululla on tilaus ja tehtävä seurakunnassa. Se on terveellistä – sielulle, hengelle ja ruumiille.
Pirkko Hyttinen
Kirjoittaja on Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puheenjohtaja
Lista Hengellisen Laulukirjan vapaasti datatykillä tms. heijastettavista lauluista word tiedostona tai pdf-tiedostona.
Tällä lomakkeella voit liittyä jäseneksi, ilmoittaa yhteystietojen muutoksista tai erota yhdistyksestä.