Jumalanpalveluksen striimaus ja teosto

Koronarajoitusten jatkuminen hamaan tulevaisuuteen tarkoittaa, että seurakuntien jumalanpalvelukset ovat siirtyneet striimauksina verkkoon ja eri sosiaalisiin medioihin. 

Jumalan Sana ja seurakunnan yhteys elää ja toimii tavalla tai toisella!

Musiikki on olennainen osa jumalanpalvelustamme. Netistä seuraajan iloksi sen osuus on pysynyt mukana etäkokoontumisissa. Se jatkaa julistustyötään myös näissä poikkeusoloissa. 

Striimaus mahdollistaa jumalanpalveluksen välittymisen verkkoon sekä tallentaa sen myöhempääkin katselua varten. Striimauksessa käytetty teostonalainen musiikki on tekijäoikeuslain mukaan luvanvaraista.  Lain lähtökohtana on, että musiikki on tekijänsä omaisuutta. Asiaa hallinnoi Suomessa musiikintekijöiden yhdistys Teosto ry, joka jakaa käyttäjien maksamat tekijäkorvaukset musiikkiomaisuuden käytöstä tekijöilleen.

Monilla seurakunnilla onkin jo olemassa oleva sopimus Teoston kanssa. Kopioston kanssa tehty sopimus ei kuitenkaan käy tähän. 

Tekijäoikeuslain poikkeussääntönä on, että jumalanpalvelusmusiikki on tekijänoikeusmaksuvapaata. Tämä koskee kuitenkin ainoastaan jumalanpalvelustilannetta, jossa seurakunta on fyysisesti läsnä.

Huomattavaa on, että jo ennen koronaa on ollut sallittua striimata jumalanpalvelus livenä tietyille alustoille, koska niillä on sopimus Teoston kanssa, eli seurakunnan ei ole tarvinnut hankkia omaa lupaa. Näitä alustoja ovat esim. Usko TV, Facebook ja Instagram  

Jos seurakunta haluaa striimata jumalanpalveluksen esim. omalta kotisivultaan nettiseurakunnalle ja jättää tallenteen katsottavaksi, on tätä varten pitänyt hankkia Teoston mediapienlupa. Luvan hinta alkaa 25€/kk, https://www.teosto.fi/kayttajat/hinnastot/2628

Teoston music licensing manager Juha Kaitamaa kertoo asiasta näin:

  • Mikäli seurakunnalla on olemassa oleva lupa Teostolta, mahdollistaa se jo jumalanpalveluksen striimauksen ilman erillistä lupaa.  Mikäli seurakunnalla ei ole Teostolta aiempaa lupaa, tulee jumalanpalveluksen striimausta varten hankkia Teoston mediapienlupa. Kyseisen luvan voi hankkia suoraan Teoston internetsivuilta.

Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen ajaksi Teosto on avartanut muutamia lupatuotteitaan:

  • Luvan myötä jumalanpalvelusmusiikin striimauksista ei ole ilmoitusvelvollisuutta, ei siis tarvitse listata Teostolle, mitä musiikkia on striimatussa jumalanpalveluksessa kuultu. Lauluja voi näin ollen spontaanistikin valita kesken jumalanpalveluksen!                  Musiikintekijöiden tiedot on kuitenkin syytä pitää esillä.
  • Jumalanpalveluksien striimaukset sekä tallenteen jättäminen katseltavaksi musiikkiosuuksineen sisältyy Teoston lupaan aina siihen asti, kun kokoontumisrajoitteet 
  • ovat voimassa. Ei ole merkitystä, onko kyse livestriimauksesta vai etukäteen nauhoitetuista tilaisuuksista.

Kaikenkaikkiaan koronakriisi on nostanut esiin ihmisten hengellisiä tarpeita. Monet heistä eivät astuisi kirkkoihimme sisään, mutta viihtyvät ruudun ääressä. Kriisi on antanut nyt uudenlaisen mahdollisuuden tavoittaa heitä verkon kautta ja tätä on jo tapahtunut!

Hengellinen musiikki on tärkeä työväline tässä. Annetaan sen soida koko voimallaan!

Pirkko Hyttinen, pj.
Helluntaiseurakuntien musiikki ry

Kysymyksiä tekijänoikeuslaista

Tekijäoikeuslaki perustuu siihen, että laulu/musiikki on tekijänsä omaisuutta ja näinollen omaisuuden käyttö luvanvaraista.
Tekijäoikeusjärjestö Teosto jakautuu kolmeen osaan: TEOSTO hallinnoi tekijöiden teoksia ja lupia sekä välittää korvauksia tekijöilleen teostensa käytöstä.GRAMEX hallinnoi tallennettua musiikkia ja tallenteiden käyttöä esim. julkisissa tiloissa, takseissa, kampaamoissa jne.KOPIOSTO hallinnoi painettujen/kustannettujen nuottien käyttöä ja myöntää lupia ( Yleisesti seurakunnilla on käytössään sopimus Kopioston kanssa.)

KYSYMYKSIÄ:

  • Jumalanpalveluksen yhteydessä esitettävä musiikki on tekijänoikeuslain nojalla luvasta vapaata. Kuitenkin samaisten tilaisuuksien tallentaminen ja välittäminen yleisölle esim netissä vaatii luvan? Kummassakaan tapauksessa ei kyseessä kuitenkaan ole kaupallinen tarkoitus ja toiminta on pienimuotoista sekä koronan vuoksi nyt tarpeellista tai jopa välttämätöntä. 
    Teosto. Jumalanpalvelusmusiikki on jumalanpalveluksissa läsnäoleville esitettynä teostovapaata, mutta tallentaminen ja esim. netin kautta yleisölle välittäminen on luvanvaraistaKoronan vuoksi Teostolla on joitakin poikkeuksia olemassa. ( vrt. RV:n kirjoitus )
  • Entä taustamusiikin soittaminen Jumalanpalveluksen lopussa olevan rukouspalvelun aikana, tarvitaanko lupaa? Se on osa Jumalanpalvelusta ja sen tarkoitus on myös estää rukouskeskusteluiden kuulumista muille salissa olevilleGramex. Jumalanpalvelusajan sisällä sekä live- että tallennettu musiikki on teostovapaata
  • vaatiiko pelkkien puheiden tallentaminen ja esittäminen internetissä lupia ja jos, niin mitä? Sopimuksessa puhutaan kyllä vain musiikista. Jos yllättäen vaatii, miten oikeudenhaltija saa niistä korvauksen? 
    Teosto hallinnoi pelkästään musiikkia, kukin puhuja omistaa ja hallinnoi oikeuden omiin puheisiinsa itse ja antaa luvat.
  • vaatiiko yksittäisen videoklipin esittäminen vaikka YouTubesta Jumalanpalveluksen yhteydessä lupia? Ehtojen mukaan se näyttäisi olevan luvasta vapaata, mutta ehdot eivät ole mitenkään selvimmästä päästä.  
    UskoTV, Facebook ja Instagram kuin myös YouTube ovat maksaneet musiikkia koskevat luvat = sopimus Teoston kanssa )
  • vaatiiko laulujen sanojen esittäminen salissa Jumalanpalveluksen yhteydessä lupaa ja jos, niin millaisen? Entä jos seurakunnassa lauletaan julkaistuista laulukirjoista, ei screenille heijastettavista sanoista – onko tässä eroa? 
    Teosto. Laulun sanojen muuttaminen digitaaliseen yms muotoon screenille edellyttää lupaa laulun tekijöiltä, koska laulu on tekijänsä omaisuutta. (Poikkeuksena laulut, joiden tekijöiden kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Ne ovat tekijäoikeusvapaita.) Laulujen tekijät tulee myös olla esillä laulun sanojen alla. Julkaistuista, kustannetuista laulukirjoista kustantaja on hankkinut luvat laulujen tekijöiltä, joten mitään muita lupia laulamiselle ei tarvita! Tämä on se ero.
  • Mediapienluvan sopimusteksteissä viitataan palvelujen liikevaihtoon. Mitä tämä tarkoittaa Jumalanpalveluksissa esitettävän musiikin osalta? Tilaisuudet eivät ole maksullisia, mutta seurakunnalla on toki liikevaihto. 
    Jumalanpalvelusmusiikki on tilaisuudessa läsnäoleville esitettynä tekijänoikeusvapaata, mutta jos tilaisuudesta tehdään taltiointeja esim. myytäväksi, niiden sisältävä musiikki on Teoston alaista.
  • Tallentamisesta ja striimauksesta sanotaan sen edellyttävän lupaa, jos materiaali on tallennettu seurakunnan hallinnoimalle palvelimelle tai tallennettu seurakunnan kovalevylle. Jos tilaisuus striimataan suoraan UskoTV:n palvelimelle ja sieltä sen jälkeen julkaistaan Facebookissa, YouTubessa jne, vaaditaanko tällöin lupaa? 
    Koska ao alustoilla on sopimus Teoston kanssa, se riittää. 
  • Jos seurakunnan sivuille laitetaan linkki vaikka Facebookissa tai UskoTV:n palvelimella olevaan, seurakunnasta kuvattuun tilaisuuteen, tarvitaanko lupa? Entä jos sivuille laitetaan linkki muualla olevaan aineistoon, joka saattaa sisältää musiikkia? 
    Ao alustoilla on sopimus Teoston kanssa, joten se riittää.
  • Onko UskoTV:llä tarvittavat luvat heidän palvelimilleen tallennettuun aineistoon? Tarvitseeko myös seurakunta erikseen luvat samaan aineistoon? 
    UskoTV:llä on sopimus Teoston kanssa, joten seurakunnan ei tarvitse sitä erikseen hankkia heidän palvelimelleen tallennettuun aineistoon.
  • Vaatiiko musiikkia sisältävien Jumalanpalvelusten tallentaminen Facebookiin, YouTubeen ja Soundcloudiin lupia ja jos, niin keneltä? Onko eroa siinä, sisältääkö tallenne puhetta, musiikkia vai molempia? 
    UskoTV:llä, Facebookilla, Youtubella ja Instagramilla on jo musiikin osalta sopimukset Teoston kanssa. Kts. ylläolevia vastauksia.

Ystävällisesti
Pirkko Hyttinen, pj
Helluntaiseurakuntien musiikki ry, HSM ry

Hengellinen musiikki yhdistämään

Musiikin mahtava ja voimaannuttava ominaisuus on, että se yhdistää meitä. Tänään tämä puoli musiikin vaikutuksesta on seurakunnissamme osin kadoksissa ja olemme sen sijaan juuttuneet omille musiikin mukavuusalueillemme. Hengellisen musiikin tehtävä on Jumalan Sanassa ilmaistu niin, että tuottaa samaa hedelmää kuin evankeliumi ja on sen kanssa yhteensopiva.

Näinä aikoina musiikista on paljolti tullut erottava ja karkottava tekijä ihmisten välille. Emme kuitenkaan suostu jäämään tähän, emmehän! Sen tähden olemmekin nostamassa HSM:n sloganiksi: Hengellinen musiikki yhdistämään! Meillä ei ole valmiita vastauksia siihen, miten se tehdään, mutta lähdemme yhdessä etsimään oikeaa polkua sitä kohti. Samalla haastamme sinua mukaan etsintäämme!

Hengellinen musiikki yhdistämään, jotta ilomme Herrassa olisi täydellinen!

Pirkko Hyttinen

Onko vanhoille keksinnöille enää käyttöä?

Teknologian aikakaudella yksi mielenkiintoisista suuntauksista on teknologiateollisuuden pyrkimys kehittää ihmisen aisteja replikoivia teknologisia innovaatioita.

Smartbrief on johtava digitaalisen median uutisartikkeleiden tuottaja. Se on listannut muun muassa audioteknologiaan liittyvät kärkitrendit vuodelle 2018. Yksi on niistä puheen tunnistamiseen liittyvät sovellutukset. Esimerkiksi Amazon.comin kehittämä Alexa -laitesovellutus ymmärtää puhetta ja osaa vastata koneäänellä sille esitettyihin kysymyksiin. Alexa kertoo vaikkapa ensi viikon sääennusteen tai huomisaamun bussiaikataulun. Vastausten hakemiseen Alexa hyödyntää palveluntarjoajan verkkopalvelua eikä vastausta tarvitse enää etsiä vanhanaikaisesti Googlesta.

Sähköautojen myynti on kasvanut Yhdysvalloissa yli 600 prosenttia muutaman viimeisen vuoden aikana. Äänettömien sähköautojen yleistyminen on kuitenkin heikentänyt jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta. Sähköautossa ei ole sitä totuttua moottorin ääntä ja auton havaitseminen liikenteessä on siten jalankulkijoille paljon hankalampaa. Yksi kärkitrendeistä onkin sähköautoon luonnollisen moottoriäänen kehittäminen audiotekniikan avulla. Ainakin autonvalmistaja Jaguar on jo tuonut markkinoille oman prototyyppimallinsa. Virtuaalinen moottorin ääni parantaa jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta.

Ääneen perustuvien kokemusten ja elämysten tuottaminen ovat myös yksi näistä kehitystrendeistä. Urheilutuotteiden valmistaja Nike on kehittänyt juoksukenkään ääntä tuottavan audiomoduulin. Sen tehtävänä on tehostaa ja elävöittää juoksukengän tuottamaa ääntä juoksijan bioanalytiikan perusteella. Ihon kosteus ja askeleen keveys vaikuttavat juoksukengän tuottamaan äänivasteeseen. Eri juoksutilanteisiin sopivilla äänillä kenkä tuottaa juoksijalle positiivisen äänistön ja äänimielikuvan juoksemisesta harrastuksena sekä omasta kenkätuotteestaan. Autonvalmistaja Toyota on taas rakentanut uuteen konseptiautoonsa virtuaalisen rumpusetin. Auton kojelautaa taputtamalla bassorummun ääni toistuu auton kaiuttimista ja vastaavasti muut rumpusetin äänet muista kojelaudan osista. Ilmeisesti soitinkaraoken rakentaminen on ollut japanilaisen autonvalmistajan tavoitteena.

Kuuloaisti itsessään on jo tuhansia vuosia vanha Jumalan luoma älykäs toiminnallisuus ja innovaatio. Me ihmiset pyrimme rakentamaan vastaavasti jotakin samankaltaista, jossa kuulorakenne ja -aisti sekä aivojen kyky päätellä syy-seuraussuhteiden vaikutuksia kuullun perusteella ovat innovaatioiden lähteenä. Nykyteknologian ja solukehityksen avulla pääsemme kehityksessä jatkuvasti eteenpäin, mutta alkuperäistä Jumalan luomaa innovaation lähdettä ne eivät pysty inhimillisyydessään koskaan saavuttamaan.

 

Jarkko Makkonen

Yhdistyksen esittely IK opistolla

Helluntaiseurakuntien musiikki ry. kävi tammikuun puolessa välissä IK opistolla esittelemässä toimintaansa sekä pitämässä opiskelijoille pikakurssin seurakuntamusiikista. Päivä aloitettiin tietenkin muutamalla laululla, olisihan se muutoin kummallinen musiikkiyhdistys jos ei musisoida! Aamupäivän ajan tutustuttiin ensin mikäs se musiikki ry oikeastaan on, miksi sellainen on olemassa ja mitä se tekee seurakuntakentällä.

Markku Sandberg piti mukaansatempaavan keskustelevan luennon aiheesta mikä oikeastaan on hengellistä musiikkia ja miten se on helluntaiseurakunnissa kehittynyt. Tekijänoikeusasiat ovat aina kiinnostavaia ja herättävät paljon kysymyksiä ja pohdintaa. Näihin kysymyksiin Matti Pesonen parhaansa mukaan vastaili. Lopuksi vielä opeteltiin Karen Hagqvistin johdolla lyhyt uusi laulu jonka Matti nauhoitti omalla studiokalustollaan! Aika ei riittänyt musiikin tai äänityksen kovin suuren hiomiseen, mutta ehkäpä saamme joskus kuulla lopputuloksen…

Kuoropäivä Turussa

Tammikuun viimeisenä lauantaina 2018 Turun helluntaiseurakunta ja HSMry
järjestivät Turussa kuoropäivän Joy-laulujen merkeissä. Kuoropäivä oli
jatkoa viime keväänä Tampereella pidetylle Joy-kuoropäivälle. Laulajat
kokoontuivat Turkuun eri puolilta Suomea, kaukaisimmat Jyväskylästä ja
Toivakasta saakka.
Harjoitukset alkoivat klo 12. Kuorolaiset olivat hoitaneet kotiläksynsä,
ja laulujen stemmat olivat hyvin hanskassa. Bändi koostui soittajista,
jotka ovat hitsautuneet yhteen jo lukuisissa musiikkitapahtumissa vuosien
saatossa. Klo 18.00 oltiin valmiina illan suureen Joy Riemuhuuto Herralle
-konserttiin, jonne yleisöä oli lauantai-illasta huolimatta saapunut
todella hyvin. Solisteina lauloivat Hannele, Maarit Roth ja Perttu
Mathlin. Kuoroa johtivat Pirkko Hyttinen, Lasse Vainiomäki ja Markku
Sandberg.
Innostus oli suuri; yksi kuorolaisista murehti jo harjoitusten kestäessä,
että kohta tämä ihanuus loppuu!
Kuoromusiikin uusi tuleminen on nyt näköpiirissä, mikä näkyi Turun
tapahtumassa selvästi. Yhdessä laulaminen ja yhteisöllisyys on löytymässä.
Joy-kuoroilmiö syntyi 90-luvulla Jukka Palosen johtamana. Omaa
Joy-aikaansa Turun nuorisokuoron mukana muisteli seurakunnan edustaja Arto
Kemlin. Kuoro lähti ensimmäisille Joy-päiville Helsinkiin ja sai tuolloin
uuden tyylin ja ohjelmiston kuin salamaniskusta.

Kuva ja teksti Markku Sandberg