Joulunaikaan seurakunnissa järjestettiin joulukonsertteja. Ilahduttavaa oli nähdä ja kuulla, miten monipuolista musiikki oli ja miten paljon musiikin eteen oli nähty vaivaa. Myös valot ja lavastukset oli hoidettu tyylillä. Tämänkaltaisiin konsertteihin on helppo pyytää uskosta osattomia ystäviä, naapureita ja työtovereita.
Iloitsin oman seurakuntani, Tampereen helluntaiseurakunnan, joulukonsertista. Suuri joukko amatööri- ja ammattimuusikoita oli yhteistoimin suunnitellut ja toteutti upean kokonaisuuden: mahtava kuoro ja orkesteri, pienryhmiä ja sooloesityksiä, instrumentaalia ja a cappellaa. Tässä konsertissa nuoret ja vanhat julistivat yhdessä joulun sanomaa.
On pantava merkille, että joululaulut koskettavat lähes kaikkia, niitäkin jotka eivät tavallisesti ehdi pysähtymään. Joululaulujen koetaan harvoin tulevan ”liian lähelle” vaikka useimmiten niissä on vahva kristillinen sanoma. Jouluajan herkistämiin ihmismielen tunnelmiin pitäisi seurakuntien panostaa mielestäni enemmän. Ei niin, että meillä olisi vain kivaa olla yhdessä vaan miten rakentaa sellainen konsertti, joka kutsuu laadun lisäksi myös sanomallaan. Myös yhteistyössä on voimaa, konsertteja voisi järjestää vaikkapa muutama seurakunta tai musiikkiryhmä yhdessäkin. Ja kun hyvä kokonaisuus on saatu aikaan, useampikin konsertti hoituu varmasti helposti.
Kautta aikojen on musiikilla ollut ja on tärkeä rooli ja tarkoitus. Musiikilla on valtava voima. Yhteinen musiikki on ilahduttanut, herkistänyt, virkistänyt ja yhdistänyt ihmisiä eri aikoina ja eri tilanteissa. Jopa poliitikot kokevat Elämäni Biisi – yhteyttä ihmisinä unohtaen erimielisyytensä ja näkökantansa kuunnellessaan toistensa valitsemaa musiikkia, kuten näimme tapaninpäivänä ohjelmassa.
Uuden Testamentin puolella meille kerrotaan Paavalista ja Silasta, jotka olivat joutuneet tiukkaan paikkaan. Kesken lähetysmatkan he joutuivat vankilaan, ja tilanne oli tukala. Paikka oli vankilan perimmäinen selli ja jalkapuut varmistivat paikalla pysymisen. Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelovat heitä. (Apt. 16:25.) Aikamoinen paikka pitää konserttia.
Ensimmäinen Aikakirja kertoo Asafista, jonka kuningas Daavidin määräsi musiikinjohtajaksi. Asaf kokosi valtaisan musiikkiryhmän, joka lauloi ja soitti temppelissä Daavidin ohjeiden mukaan. Uskon Asafin valitseman musiikin olleen sekä sen ajan uutta että vanhaa musiikkia, ja kaikki kokivat musiikin omakseen.
Raamattu antaa hyvälle hengelliselle musiikille raamit. Psalmi 150 kehottaa ylistämään monipuolisesti kaikin soittimin Herraa: Ylistäkää Häntä raikuvin torvin, ylistäkää Häntä harppua ja lyyraa soittaen, ylistäkää Häntä tanssien ja rumpua lyöden, ylistäkää Häntä luuttua ja huilua soittaen! Ylistäkää Häntä symbaalien helinällä.
Jumala on antanut meille suuren lahjan, musiikin lahjan. Hän haluaa, että käytämme Hänen antamaansa lahjaa hyvin ja monipuolisesti. On hyvä muista vanhan laulun sanat: Se kerro niin armahtavasti, että kaikki voi uskoa sen.
Markku Sandberg
Kirjoitus julkaistu RV 1/2022 Näkökulma