– –
Muutama sana sinulle, joka luet graduani…
Tein kuorokyselyn syksyllä 2008. Kysely oli suunnattu helluntaiseurakuntien musiikkihenkilöille (lähinnä kuoronjohtajille) sekä seurakuntien työntekijöille (lähinnä pastoreille). Vaikka kyselystä on kulunut sen julkaisuhetkellä ”jo” kaksi vuotta, toivon, että löydät tekstistä ja tuloksista ne asiat, jotka palvelevat seurakuntaasi sekä kuoroasi tänään ja myös tulevina vuosina.
Toivon myös, että et lue graduani liian vakavasti. Tämä tutkimus on kuitenkin vain suhteellisen kokemattoman tutkijan pintaraapaisu suuresta ja monimuotoisesta aiheesta. Voi olla, että löydät gradustani tutkimustuloksen, joka ei sovellu ollenkaan teidän kuoroonne tai seurakuntaanne. Voi olla, että löydät gradustani tekstiä, joka nostaa myös tunteita pintaan. SIKSI – Jos tutkimukseni synnyttää keskustelua, toivon nöyrästi, että se olisi rakentavaa ja että sen seurauksena meidän kaikkien intomme palvella Vapahtajaamme ja Herraamme kasvaisi.
Voit lukea tekstin myös pikaversiona siten, että ensin luet tekstin alussa olevan TIIVISTELMÄN ja JOHDANNON sekä tekstin lopusta TUTKIMUSTULOSTEN YHTEENVEDON.
Ystävällisesti, Timo Ala-Vainio
Äänentoisto on tärkeä elementti seurakuntakuvioissa. Ääni ja sen toisto ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
Ihmisen tuottama ääni puheena tai musiikkina on rajallinen eikä aina kuulu toivotulla tavalla kuulijakunnalle. Sen vahvistaminen tavalla tai toisella on ollut välttämättömyys kautta aikojen.
Luonnon toisto
Alkumotto voisi olla: Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan. Varhaisin äänentoiston muoto lienee ollut kaiku.
Roomalaiset rakensivat amfiteattereita ja Jeesus puhui kansanjoukolle veneestä. Vuosisatoja sitten rakennettujen kirkkojen ja katedraalien akustiikassa tila täyttyi luomuäänellä.
Herätyksemme alkuaikoina äänentoisto oli harvinaista. Edellytyksenä tulla julistajaksi tarvittiin vahva ja resonoiva ääni. Vaatimattomissa kokoustiloissa ääntä korottamalla saatiin puheen ydinkohdat kuulumaan aina perälle asti. Voi olla, että herätyksellemme ominainen laulava puhetapa on peräisin samasta tarpeesta.
Sähkö ja ääni
60-luvulla yleistyi äänentoistolaitteiden hankinta seurakuntiin, aluksi vain vahvistamaan puhetta. Sähkö oli tullut äänen ja toiston väliin. Monia julistajia se hämmensi, koska oli totuttu hoitamaan puhuminen ilman apuja. Äänen korottaminen – varsinkin runsaasti käytettynä – rasittikin sitten usein sen ajan kuulijan korvia.
Musiikissa ei alkuaikoina äänentoistoa juuri käytetty. Laulajien ja soittajien innoittuneet äänivarat riittivät kuulijoille. Hiljennyttiin kuuntelemaan. Sähköisten soitinten myötä piti sitten vahvistaa laulukin.
Ajan kuluessa kirkkojen ja salien rakentamisessa akustisten ominaisuuksien huomioon ottamista ei sen sijaan koettu enää niin tärkeänä. Sen oletettiin hoituvan tekniikan avulla.
Mahdollisuudet ja haasteet
Vähitellen laitteet kehittyivät. Yksinkertaisista, on-off nappulalla toimivista pikkulaatikkomalleista, siirryttiin miksauspöytiin. Mahdollisuudet kasvoivat. Ääntä voitiin muokata muotoon jos toiseenkin. Musiikin äänentoistosta tuli samalla monimutkaisempaa. Alkuperäisestä äänestä kuultiin enemmän ja vähemmän muuttunut toisto. Tuli parempi tai sitten ei.
Laitearsenaalin jatkaessa kehityskulkuaan, niiden hallinta oli asettamassa yhä enemmän haasteita käyttäjilleen. Seurakuntien äänentoistoon on kuitenkin onneksi löytynyt sitkeitä puurtajia, jotka ovat jaksaneet perehtyä miksauspöytien salaisuuksiin ja toimintakuvioihin. Tärkeäksi osaksi miksaajan työtä on tullut myös välttämättömyys oman musiikkimaailmansa ohella oppia tuntemaan monenlaista musiikkia. On tiedettävä, millaisen kuulokuvan lavalla olevat muusikot haluavat tarjota kuultavaksi. Sen löytymiseen tarvitaan korvaa ja kompromisseja, joita tekniikka sitten palvelee.
Samalla kuvioihin on tullut lisäelementtejä. Kuulokuvan rinnalle on noussut tarve kokea musiikki myös fyysisesti.
Äänentoisto on monipuolinen prosessi, jossa ovat mukana ihmiset, laitteet ja fysiikan lait. Mielekäs, täysipainoinen musiikkikuva syntyy monista osatekijöistä.
Avuntarvetta
Äänentoiston tulos muodostaa suuren osa seurakunnassa koettavasta ilmapiiristä. Asian hoitaminen voi kuitenkin olla haastava. Jo laitehankinnat tuottavat seurakuntien päättäjille päänvaivaa. Valikoima on valtava ja hinnakastakin. Ehdotuksia ja mielipiteitä laitteista riittää. Tarkoituksenmukaisen paketin löytäminen ei aina ole helppoa.
HSM ry on nyt rakentamassa seurakuntien avuksi äänentoistotiimiä, joka on valmis avustamaan niin laitehankinnoissa kuin koulutuksessakin. Tiimiä vetää Jarkko Makkonen. Koulutustapahtuma pidetään syyskuussa Lohjalla.
Pirkko Hyttinen
Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n puh.joht.
Jk. Konferenssitilanteessa Jeesuksen käyttämä järvimalli voisi olla kokeilemisen arvoinen.
Julkaistu Ristin Voitto lehdessä
Kirjaa haluamasi nuotit mahdollisimman tarkasti. Saat varmistuksen tilauksestasi sähköpostitse, kun tilaus on käsitelty.
Mikäli et ole jäsen, mutta haluat liittyä, täytä myös jäsenliittymislomake.
Meill´ laulun aihe on verraton, sanotaan laulussa, joka löytyy pienen revanssinkin kokeneesta Pitkästä kirjasta. Herätyksessä laulettujen laulujen historiankulussa voi selvästi kuulla, minkä sisällön ja painotuksen verraton aihe on milloinkin saanut.
Tuonpuoleisessa vai tämänpuoleisessa.
Merkittävä vaikutus laulun aiheille on luonnollisesti ollut se, miten maamme ja maailma ympärillä makaa. Hengellisen laulun historia on pitkä jatkumo, joka on jatkuvassa liikkeessä ja heijastaa ympäristöään. Niin pitääkin. Silti sen ydin – evankeliumin ainutlaatuisuus ja muuttumattomuus – on luovuttamaton. Laulumme aihe erottuu muista.
Aika ajoin on hyvä miettiä Oskar Merikannon tunnetun laulun mukana: Miksi laulan?
Tämän päivän aiheita musikaalissa.
Lohjalla kuultiin helmikuussa viulunsoitonopettaja Tuomas Törmin säveltämä musikaali You And Me. Musikaalin aihe oli muhinut tekijänsä mielessä pitkään. Hän oli huolissaan nuorista. Niinpä You And Me nousi kannanotoksi nuorten pahoinvoinnista, josta viime vuosien koulusurmat ovat sen synkin puoli.
Teoksen käsikirjoitusta olivat nuoret itse muokanneet näköisekseen. Tekstin ote oli suorasukaista, aitoa ja kysymyksiä riittää: kelpaanko minä, riitänkö tällaisena, kuulunko joukkoon? Samalla etsitään onnellisuutta, rakastetuksi tulemista ja omaa paikkaa. Käydään kuoleman rajallakin. Toisaalta, sooloissa lauletaan kilvan individualismin ja Idolsin innoittamana: Minusta tulee jotakin!
Musikaalin alussa nähtiin keskinäisiä kuppikuntia ja niistä seurannutta koulukiusaamista, halveksintaa ja vallankäyttöä. ” Huomasitko, että ensin kaikki olivat siinä omissa porukoissaan?” kysyi mukana oleva teini-ikäinen oppilaani. ” Mutta vähitellen meistä tuli sitten yksi iso ryhmä!”
Keskinäinen kunnioitus – itsensä ja toisen hyväksyminen – prosessoitui esiin anteeksipyytämisen, sovinnonteon ja erilaisuudesta iloitsemisen kautta. Musiikki eli siinä sanottavassa myötä. Lopulta koko lava oli yhtä halaamista! Lähes parituntisena, yli 70 nuoren yhteisenä toteutuksena, tiiviinä puolenvuoden harjoitusputken tuloksena, You And Me oli energinen ja uskottava. Musiikilla oli nuorten ilmaisussa sanottavaa omaan maailmaansa.
Mutta siitä puuttui hengellinen ulottuvuus. Se, mihin minä uskon.
Kuitenkin sen sanomasta löytyi tavattoman paljon juuri niitä kysymyksiä, joihin evankeliumilla on olemassa iankaikkisia vastauksia!
Iankaikkisuus kiinnostaa
Maailmassa hamuillaan uusia tehoja uusilla trendeillä. Suositun Idols-tähden kiertue on saanut nimen Taivaallinen keikka. Se tulee olemaan myös ensimmäinen, joka esitetään lentokoneessa! Kyse ei ole hengellisestä laulusta, mutta hengellinen mielikuva on käytössä – suorastaan yläilmoissa.
Äskettäin nähdyssä Tv:n Voimala-ohjelmassa keskusteltiin syövänhoidosta. Kaiken sairaudesta selviämisen näkökulmien lisäksi professori Inkeri Elomaa ottaa ohjelmassa esiin elämän rajallisuuden. ”Me kaikki kuolemme”, hän ravistaa. ” Mihin tarttua, kun kuolema kolkuttaa olkapäähän?” Lääkärinä tilanteissa olleena hän patistaa käsittelemään kuoleman jälkeisen elämän kysymyksiä ajoissa: ”Onko kuoleman jälkeistä elämää? Uskonko siihen? Sen edessä olemme viimeistään tasa-arvoisia.” hän muistuttaa.
Iankaikkinen elämä lauluissa
Aiheena iankaikkisuus on uskomme päämäärä ja siksi erikoisalaamme. Verraton laulun aihe! Ehkä kuolemalla pelottelu menneiden laulujen sanomassa on siirtänyt painopisteen evankeliumin merkityksestä enemmän tämän elämän ympyröihin. Onko nyt tullut aika painopisteen siirtämiseen?
Kristuksen sovitustyö on tie iankaikkiseen elämään. Siinä on koko evankeliumi. Se on musiikkia syvempi.
– Meill laulun aihe on verraton, se ompi aiheista suurin.
Pirkko Hyttinen
Hsm ry:n puh.joht.
Julkaistu Ristin Voitto lehdessä 15/2010
Jarkko Makkonen haastaa sinut mukaan rakentamaan tiimiä, joka voisi palvella seurakuntia äänentoistoon liittyvissä asioissa. Riittää kun koet kiinnostusta asiaan ja sydämen halua palvella mahdollisuuksiesi mukaan! Odotan yhteydenottoasi: jmakkonen(ät)live.com, puh. 050-3005099
Alla on koottuna tietoa tekijänoikeuksista.
Lue myös myös:
– kysymyksiä tekijänoikeuslain tiimoilta artikkeli
– tekijänoikeusjärjestöt Suomessa
– infoa Kopioston valokopiointimallista
Testaa tietosi
– Älypään tekijänoikeusvisassa!
– – – –
Tekijänoikeuslain käsitteistä
Kopiosto ry /Mikko Raito:
Kappaleen valmistaminen
Kappaleen valmistaminen muodostaa oikeudenhaltijan yksinoikeuden perustan. Kappaleen valmistaminen muuhun kuin yksityiseen käyttöön on aina ehdottomasti kiellettyä ilman oikeudenhaltijan lupaa.
Kappale voidaan valmistaa niin ”Analogisesti” kuin ”Digitaalisesti”. Analogista kappaleen valmistamista on mm. laulujen sanojen kirjoittaminen kalvolle. Digitaalista kappaleen valmistamista on taas esimerkiksi laulujen sanojen kopioiminen internetsivulta Word-tiedostoon tai laulun sanojen skannaaminen laulukirjasta tietokoneen luettavassa muodossa olevaan tiedostoon.
Esittäminen
Toinen oikeudenhaltijan yksinoikeuksien piiriin kuuluva oikeus on teoksen saattaminen yleisön saataviin. Yksi yleisön saataviin saattamisen muoto on esittäminen. Tekijänoikeuslain muutoksen yhteydessä esittämisen ja näyttämisen välistä suhdetta tarkennettiin niin, että kaikenlainen teosten näyttäminen, joka tapahtuu teknisen apuvälineen avulla, on esittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mm. kalvon heijastamista piirtoheittimellä tai videotykin käyttöä esitystarkoituksessa tarkastellaan tekijänoikeuslain kannalta esittämisenä.
Näyttäminen
Tekijänoikeuslain muutoksen jälkeen näyttämisellä tarkoitetaan konkreettisesti teoksen näyttämistä läsnä olevalle yleisölle ilman mitään teknisiä apuvälineitä.
Vaikka yleisön saataville saattaminen on lähtökohtaisesti oikeudenhaltijan yksinoikeuksien piiriin kuuluva oikeus, on sitä kuitenkin rajoitettu tekijänoikeuslain 21 §:ssä.
Tekijänoikeuslain 21 §
”Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä.”
– – – – –
Taustaa tekijänoikeuksille
Tekijänoikeus on ehkä vieläkin monelle ”kummajainen”, josta tulevat lähinnä mieleen Teosto ja muut tekijänoikeusjärjestöt. Ajatellaan jopa, että nämä järjestöt rahastavat kansalaisilta omien puitteidensa ylläpitämiseksi. Tekijänoikeus kuitenkin perustuu lakiin. Nykyinen tekijänoikeuslaki säädettiin 8.7.1961 ja siihen on sen jälkeen tehty lukuisia uudistuksia.
Nykyisen tekijänoikeuden juuret liittyvät kirjapainotaidon keksimiseen, joka mullisti täysin kirjojen kopioimisen. Kirjan painajan riskinä oli, että joku muu ryhtyi samaan hankkeeseen. Tarvittiin suojajärjestelmä tämän riskin poistamiseksi. Suomessa tekijänoikeudesta säädettiin ensimmäisen kerran vuoden 1829 painoasetuksessa.
Opetusministeriön tekijänoikeussivustolla laajemmin ja ajankohtaisemmin tekijänoikeuksista. Lue ministeriön sivulta lisää.
Faktaa: Tekijänoikeuden historia osoittaa tekijänoikeuslainsäädännön yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistakirjallisuuden ja taiteen edistämisen.
Tekijänoikeus on hyvin kansainvälistä oikeutta, jossa tehdään maailmanlaajuisia valtioiden välisiä multilateraalisia sopimuksia.
– – – –
Tekijänoikeuden sisältö
A) Taloudelliset oikeudet
Tekijänoikeuslain 2 § :n mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus – tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
A I Kappaleiden valmistaminen teoksesta merkitsee fyysisen muodon antamista teokselle eli teoksen aineellistamista. Tähän kuuluvat kaikki tekniikat: kirjoittaminen, tallentaminen tietokoneen muistiin, kopioiminen levykkeelle, tulostaminen, valokopiointi, kirjapaino jne.
A II Teoksen saattaminen yleisön saataviin käsittää TekijäL 2 § 3 momentin mukaan kolme erilaista toimintoa: 1. teoksen julkinen esittäminen, 2.kappaleiden levittäminen yleisön keskuuteen ja 3. teoksen julkinen näyttämisen.
A II 1. Vain julkinen esittäminen kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin. Teoksen esittämiseen lähimmässä perhe – tai ystäväpiirissä ei tarvita tekijänoikeuden haltijan lupaa.
A.II 2. Teoskappaleiden levittäminen yleisön keskuuteen voi tapahtua monella tavalla. TekijL 2 § : n 3 momentissa mainitaan nimenomaisesti teoskappaleen tarjoaminen myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi. Oikeuskirjallisuudesssa on katsottu, että levittäminen yleisölle on tapahtunut, kun teoskappale on saatettu tekijän ja hänen yksityisen piirinsä ulkopuolelle.
A. II 3. julkinen näyttäminen tulee kyseeseen lähinnä kuvataiteen alaan kuuluvien teosten kohdalla. Esimerkiksi öljymaalaus voidaan näyttää taidenäyttelyssä, diakuvana tai televisiossa. Periaatteessa näyttää voidaan myös kirjallisen teoksen ja sävelteoksen kappaleita , esimerkiksi käsikirjoituksia ja nuotteja.
B. Moraaliset oikeudet.
Tekijänoikeudessa tärkeimmät tekijän moraaliset oikeudet ovat 1. isyysoikeus ja ns. II. respektioikus.
B I. Kun teoksesta valmistetaan kappale ta teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin , on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Tekijällä on siten aina oikeus tulla mainituksi teoskappaleissa ja saatettaessa teos yleisön saataviin.
B II ”Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.” säädetään Tekijäl. 3 § :n 2 momentissa.
Tekijänoikeuden rajoitukset
Opetukseen, tutkimukseen ja sivistystoimeen liittyvien syiden, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten intressien sekä mm. uskonnollisten ja käytännöllisten seikkojen takia on tekijän yksinomaista määräysvaltaa teokseensa rajoitettu monin eri tavoin. Tekijän yksinoikeuden sisältö selviääkin vasta ” vähentämällä ” siitä sen rajoitukset.
Kun tekijällä on yksinoikeus valmistaa teoksesta kappaleita, on otettava esimerkiksi huomioon TekijäL 12 § :ssä jokaiselle fyysiselle henkilölle annettu oikeus valmistaa teoksesta muutama kappale yksityiseen käyttöönsä.
Yksinoikeuden rajoitukset on toteutettu kolmella eri tavalla.
a) Vapaa Hyväksikäyttöoikeus
TekijäL 12 § :n mukaan julkaistusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Oikeus valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä varten on vain fyysisillä henkilöillä. Seurakunta eli käytännössä yhdistys ei voi valmistaa kappaleita yksityistä käyttöä varten, koska se ei ole fyysinen henkilö.
b) Siteerausoikeus.
Julkisesta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. TekijäL 22 §. Teosta siteerattaessa on lähde mainittava siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. ( Tekijän isyysoikeus ).
c ) Vapaa esittämisoikeus
TekijäL 21 §:n mukaan julkaistu teos saadaan vapaasti esittää seuraavissa tilaisuuksissa.
-
1 ) Jumalanpalvelus ja opetus
-
2 ) Mikä tahansa tilaisuus, joka täyttää seuraavat kolme edellytystä:
a) teosten esittäminen ei ole tilaisuuden pääasia;
b) pääsy tilaisuuteen on maksuton
c) tilaisuutta ei muutoinkaan järjestetä ansiotarkoituksessa.
Jumalanpalveluksen osalta lain valmistelussa todettiin, että siinä siinä ” tuskin esitetään muita teoksia kuin eräänlaisia sävellysteoksia ”
2- kohdan tilanteita voivat olla esim. kirkolliset seremoniat, mutta eivät kuitenkaan esim. puistokonsertit joissa teosten esittäminen on nimenomaan pääasia.
Mikäli tilaisuus on konsertti eli teosten esittäminen on siinä pääasia , on syytä ottaa yhteys Teostoon. Maksut eivät ole kovinkaan suuria, eikä liene erityisen kristillistä käyttää lyhyttä rukousta tai puhetta tekosyynä tilaisuuden luokittelemiseksi Jumalanpalvelukseksi.
d ) Ohjelmavapaus.
Ohjelmavapaudella tarkoitetaan TekijäL 24 § :ssä säädettyä oikeutta ottaa teksti kuulijoiden käytettäväksi konserttiohjelmaan tai muuhun sellaiseen, silloin kun sävelteos esitetään tekstin kanssa. esim. kirkollisen seremonian ohjelma, johon veisattavien virsien tekstit on painettu.